Digiraati: ikähuonokuuloisen digiopastus

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on järjestänyt digineuvontaa Joensuun Kansalaistalolla jo melkein kahdenkymmenen vuoden ajan. Nykyään asiakkaat kysyvät eniten neuvoja älypuhelimen käyttöön. Halusimme testata Kuuloliiton Digitaidot -hankkeen Hanna Rantalan kanssa, mitä asioita liittyy ikähuonokuuloisen henkilön digineuvontaan ja kuinka siitä saadaan hyvin saavutettavaa.

Suurin kuulovammaisten ryhmä on ikähuonokuuloiset. Testissämme tätä ryhmää edusti Matti Mutanen, jonka oikea korva on lähes kuuro ja vasemmassa korvassa on kuulolaite. Testauspaikkana oli Kansalaistalon digineuvojan Ville-Matti Nikkosen työhuone, jossa digineuvontaa normaalistikin annetaan. Ville-Matti on ICT-ammattilainen, mutta häntä ei ole koulutettu erityisesti digineuvontaan. Kansalaistalon digineuvonta on kertaluonteista lyhytkestoista apua johonkin akuuttiin ongelmaan. Kyseessä ei siis varsinaisesti ole opetustilanne, esimerkiksi pidempikestoinen kurssi. Tämän vuoksi emme arvioineet, osaako asiakas neuvonnan jälkeen hoitaa samanlaisen ongelman itsenäisesti.

 

Kansalaistalon digineuvojan huone, jonka ovesta näkyy Kansalaistalon kahvilaan
Kansalaistalon digineuvojan huone, jonka ovesta näkyy Kansalaistalon kahvilaan

Mitä huomioita teimme tilanteesta?

Kansalaistalon digineuvojan huone on melko pieni. Paras tilanne olisi, että asiakas pääsee neuvojan viereen istumaan niin, että neuvoja näkee samalla tietokoneensa näytön. Testaustilanteessa Matti istui Villen vieressä vinottain, mikä ei ollut kaikkein ergonomisin asento. Onnekkaasti kävi niin, että Matin kuuleva korva sattui olemaan Villeen päin. Muussa tapauksessa tila olisi ollut neuvontatilanteeseen nähden vaikea.

Henkilökohtainen ohjaus on tärkeää kuulovammaisille, koska ryhmätilanteissa kuuleminen on aina vaikeampaa. Kansalaistalolla ohjaushuoneen ovi oli auki ja kahvilan puolelta näki suoraan huoneeseen. Myös ohikulkijat saattoivat välillä vilkaista huoneeseen. Tämä ei haitannut tässä nimenomaisessa testaustilanteessa, koska Matin kuuro korva oli kahvilaan päin eikä sieltä kuuluva pieni hälinä näin ollen haitannut. Ovi on hyvä pitää auki kyseisessä tilassa ilmanvaihdon vuoksi, mutta jos neuvottava asia on luottamuksellinen, pidetään ovi tietenkin kiinni.

Nyt neuvottavana asiana oli Facebook tilin poisto. Ovi saattoi siis olla auki, eivätkä ohikulkijatkaan häirinneet ohjaustilanteeseen keskittyneitä ohjaajaa ja ohjattavaa. Matti on tottunut älypuhelimen käyttäjä metsästysharrastuksensa kautta, sillä hänellä on puhelimessaan koiran seurantaan tarkoitettu sovellus. Metsästysseuran toimintaa varten hän on aikoinaan ladannut puhelimeensa myös Facebook tilin, mutta ei sitä tunne tarvitsevansa ja halusi poistaa sen. Ohjaustilanteessa Matti kuuli hyvin Villen puheen ja vei Facebook tilin poistoa eteenpäin itse puhelinta käyttäen Villen ohjeiden mukaan. Facebook ei kuitenkaan halua käyttäjien poistavan tilejään, joten eräässä kohdassa puhelin ilmoitti ”istunnon vanhentuneen”. Tämä tapahtui hyvin nopeasti, ilmeisesti siksi, jotta käyttäjä ei viitsisi aloittaa poisto-operaatiota alusta. Ville joutui tekemään poiston lopulta itse, sillä Matti ei opastettunakaan olisi ehtinyt sitä itse tehdä.
Joissakin tapauksissa pitää siis ohittaa digineuvonnan yleinen periaate asiakkaan ohjaamisesta tekemään itse. Lopulta tili saatiin kuitenkin onnistuneesti poistettua.

 

Kansalaistalon digineuvojan huone
Kansalaistalon digineuvojan huone

 

Matti ei ennen testaustilannetta tiennyt, että Kansalaistalolla on digineuvontaa. Hän voisi tulla neuvontaan toistekin, mutta pääasiassa häntä auttaa digipulmissa tytär. Suurin osa digituesta saadaankin sukulaisilta. Vallin Ikäteknologiakeskuksen vuoden 2017 raportissa kerrotaan, että 80 prosenttia yli 850 vastaajasta oli saanut apua verkkoasiointiin lapsiltaan tai sukulaisilta. (Esimerkiksi kirjastoista apua oli saanut vain 12 prosenttia vastaajista.) Matin mielestä Villen antama apu ei eronnut tyttären antamasta avusta. Ei haitannut, että neuvoja oli tuntematon. ”Oonhan minä seittemäänkymmeneen vuoteen oppinut ihmisten kanssa puhumaan”, Matti totesi.

Ville ei opastajana olisi huomannut Matin huonokuuloisuutta muusta, kuin kuulolaitteesta. Usein opastettavat mainitsevatkin, jos ovat huonokuuloisia ja pyytävät puhumaan kasvokkain. Kansalaistalon tila on myös akustiikaltaan pienestä hälinästä huolimatta käyttökelpoinen. Vaikeinta kuuleminen on tilassa, jossa kaikuu.

 

Viisi vinkkiä ikähuonokuuloisen digineuvontaan:  

  1. Opastettavan on hyvä kertoa neuvojalle, ettei kuule hyvin
  2. Kasvokkain puhuminen auttaa ymmärtämisessä
  3. Tilan tulisi olla rauhallinen ja muunneltava
  4. Tilassa tärkeintä on kaiuttomuus
  5. Mieluiten yksilöohjausta
Paljon värikkäitä kuulolaitteita esittelyalustalla
Värikkäitä kuulolaitteita

 

Lue lisää: Tutkimusta senioreiden digitaitojen oppimisesta ja opettamisesta:

Itä-Suomen Yliopiston Access -hankkeessa (ACCESS – Supporting digital literacy and appropriation of ICT by older people) kerätään tietoa suomalaisten ikäihmisten digitaidoista, oppimisesta ja digitaitojen opettamisesta. Hankkeessa tutkitaan ”kuinka ikäihmiset oppivat digitaitoja non-formaalissa ja formaalissa oppimisympäristössä ja kuinka oppimisympäristöjä tulisi organisoida, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat digitaitojen oppimista?” Hankkeen tutkijoiden Eija Kärnän ja Kristiina Korjonen-Kuusipuron esityksen Ikäihmisten oppimista tukevasta digiohjausprosessista voit katsoa Kirjastokaistalta

Maria Dolores Castro Rojas on tutkinut Costa Ricalaisten yli 60-vuotiaiden tieto- ja viestintäteknologia taitojen opettamista. Tutkimuksen pääkohdat löydät Lapin yliopiston sivuilta

 



Muokattu viimeksi: 23.06.2020